Esitelmät (4)

Vuosikokouksessa 16.3.2022 pidetty esitelmä:


Toivasten sukukirja I – DNA-historiasta 1800-luvun loppuun 

Sukukirjoja ilmestyy paljon. Ari Kolehmaisen kirjoiĴama Toivasten sukukirja I on  ensimmäinen käsiini saama sukukirja, jossa on käyteĴy myös geneeĴistä  sukututkimusta, siis DNA:n ja kirjallisten dokumenĴien yhteyĴä. 

Ari Kolehmainen on sukutyön tehotutkija: Toivasten kirja ilmestyi elokuussa, ja jo loppusyksystä ilmestyi Kiiskisten paksu sukukirja. 

Molemmat kiinnostavat minua, sillä mummoni, isäni äiti oli Sikke Toivanen.  Kiiskiset ovat taas tärkeä suku, sillä heidän kauĴaan, siis Viensuun Kiiskisten  kauĴa olen vaimoni Ellin kanssa kahdeksannet serkut. 

Toivasten sukuseura keräsi sukukirjaan dokumenĴiaineiston, johon minäkin  annoin tietoja. Tuon aineiston pohjalta ja DNA-historialla täydentäen Kolehmainen  on kirjoiĴanut sukukirjan. DNA uloĴuu kirjoiteĴuja dokumenĴeja edeltävään  menneisyyteen. Kolehmaisen tärkein työ on ollut etsiä perinteisen sukututkimuk sen ja DNA-tutkimuksen yhteys Toivasten historiassa. 

MieĴisten sukuseura ei vielä ole syĴynyt DNA-tutkimukselle, muĴa annoin  seuralle vinkin Ari Kolehmaisen työstä. 

Nyt kerron muutamia asioita Toivasten kirjan sisällöstä. 

Kirja sisältää ihan perustietoa geneeĴisestä sukututkimuksesta, joka perustuu isälinjaiseen DNA-tutkimukseen. Tämä tutkimus selviĴää sekä sukulinjoja eĴä  esipolvien asutushistoriaa. Isälinjaa kantaa Y-kromosomi, sillä jokainen mies  kantaa Y-kromosomissaan ikiaikaista tietoa suorasta isälinjastaan. Y on varma  sukulinjan viiĴa, vaikka se ei vaikuta perimään, siis ihmisen ominaisuuksiin, kuten  vaikka sukunenään. 

Suomalaisethan ovat lähinnä kolmea isälinjaista haploryhmää, N:ää, I:tä ja R:ää. N-haploa on yli 60 %, I-haploa alle 30% ja R-haploa 10%. N-ryhmä on tullut idästä,  I-ryhmä lännestä ja R etelästä. Sukunimi on sukututkimuksen isälinjassa tärkeä  meille itäsuomalaisille, vaikka sukunimet ovat usein alle 1000 v. MuĴa sukunimet  myös muuĴuvat, jo menneisyydessä, vaikka tulevaisuudessa vielä enemmän. 

Toivaset kuuluvat N-haploon, kuten MieĴisetkin. N-haploryhmän on arvioitu  syntyneen Kiinan-Mongolian alueella 37000 vuoĴa siĴen, jonne he ovat kiertäneet  lähi-Idästä. Kiinasta löytyy vielä nytkin N-haplon sukulaisia. 11000 vuoĴa siĴen  suomalaisten esivanhemmat lähtivät mammuĴien ja peurojen perässä Siperian  reitilleen, jolta minuunkin on jäänyt 1 % siperialaista perua, vain mongolipiirteet  ovat kuluneet pois. Kaikkien suomalaisten N-haplon kantaisä N-L1026 mutaation mies on myös balĴilaisten isä, joka eli 4900 vuoĴa siĴen, siis 2900 e Kr.

Toivasten isälinja N-CTS4329 on erkaantunut noin 100 vuoĴa eKr, ehkä ennen  Suomeen muuĴoa. Suomeen ovat esivanhempamme muuĴaneet monessa joukossa  vuoden 1000 kieppeiltä eKr alkaen. Toivaset kuuluvat itäisen N-haploryhmän ns.  savolaishaaraan. Haploryhmä on tällä hetkellä N-FT47936. Tulevat BIG Y testit  tarkentavat kuvaa, sillä testaĴuja on nyt vain viisi (!), joista kaksi on minun  sukuoksaani eli Juuan Kajoon Toivasia. 

Toivaset asuivat Juvan-Rantasalmen-Kerimäen alueella 1400-luvulla, kun  dokumentoidut tiedot heistä alkavat. Rantasalmelta heitä muuĴi joukko noin 1500  Siilinjärven Toivalaan, josta he ovat levinneet ympäri maata. Minun esivanhempani muuĴivat ensin Pöljälle, josta kuitenkin eteenpäin Sonkajärvelle. Ja noin 1670 Juuan Kajooseen (ei Kajoolle, kuten kirjoiĴaja nimen taivutusta tuntemaĴa kirjoiĴaa).  Kajoossa ja ympäristössä Toivanen on yhä nykyään yleinen nimi. 

Lopuksi pari juĴua Simo Hurtasta ja Olli Toivasesta. 

Heikki Kokkosen kirjoiĴamassa vanhassa Juuan pitäjän historiassa (s.39) on  kerroĴu hirveän verovoudin Simo Hurtan sanoneen: ”Kajoossa on Kauron Nesti,  toinen Toivalan pohaĴa, Halivaarassa Hamunen, joita ei hävitä kun tuomion tuli.”  No, Toivasten ja Nesti Tuonosen rikkaus on mennyt, muĴa jälkeläisten määrä on  laajennut. Hamula sen sijaan on yhä seutukunnan rikkain talo. 

Suvussamme kulkee tarina Toivalan pohatasta. Kun HurĴa eli Simo Affleck ajoi  veroĴamassa Juukaa noin 1697-98, pohaĴa, Toivalan isäntä, lienee ollut Olli  Toivanen, esisetäni. 

HurĴa kahmi Toivalan jyvälaarista monta rekikuormaa. Ihmiset sanoivat: ”Nyt  meni Toivalan pohatan rikkaus.” Siihen vastasi ukko: ”Ei tuohon tullut kun pien  pyynrypy.” NimiĴäin Toivalan jyväaiĴa ja laari oli kaksikerroksinen:  yläkerroksessa pienempi laari, jonka HurĴa tyhjensi, ja alakerrassa mäkirinteessä  isompi. EĴä osaĴiin sitä jo silloin kiertää veroja. 

MarĴi MieĴinen N-FT 164042



Kuukausikokouksessa 11.12.2019 amanuenssi Erkki Matikainen P-K:n Museon kuvaosastolta esitelmöi aiheenaan : " Valokuva museossa". Hänen esityksensä sisälsi ohjeet vanhojen valokuvien käsittelyyn ja säilyttämiseen. Esitelmöitsijän lähettämänä ohjeet ovat luettavissa tässä:
( Suurenna teksti: Paina Ctrl ja + painikkeita yhtä aikaa! )




Kuukausikokous 10.4.2019

Petri Laasonen esitteli Geni sukuohjelman käyttöä.
Seuraavassa linkissä on esityksen runko PDF tiedostona.

Petri Laasosen esitys Genin käytöstä 10.4.2019 





FM Jorma Puumalaisen esitelmä pidetty 14.11.2018 Pohjois-Karjalan   sukututkijain seura ry:n kuukausikokouksessa,
seura kiittää julkaisuluvasta.


Esitelmärunko saatesanoineen videona, jonka saa kokoruututilaan ja sen 
voi pysäyttää luettavaksi sekä videon jälkeen tekstinä suoraan luettavissa.



                                                                                      






































3.                      Voit suurentaa tekstin painamalla samanaikaisesti
                          Ctrl ja +  painikkeita !
                         Pienennys vastaavasti Ctrl ja - painiketta painamalla.
                   
     
 4.
 5.
6.
7.
 8.
 9.
 10.
 11.
 12.
 13.                                                                                                                                   
14.
 15.